Historia

Vuonna 1979 käynnistyi keskustelu oman metsästysseuran perustamisesta entisen Kangasniemen hirviseurueen aloitteesta. Kauhajoen metsästysseuran kanssa käytiin aluksi keskusteluja mahdollisesta alaosaston perustamisesta, mutta tämä ajatus ei silloin tuottanut tulosta.

10.3.1980 pidettiin seuran perustamiskokous Kauhajärven Tapiolassa. Perustamiskokouksessa olivat paikalla Aatto Kangasniemi, Jouko Viertola, Rauno Kauhajärvi, Markku Leppäpuska, Antti Köykkä, Keijo Pitkänen, Pentti Kangasniemi, Veikko Ojala sekä Arvo J Kangasniemi. 17.12.1980 oikeusministeriö hyväksyi metsästysseuran yhdistysrekisteriin.

Muurahaisen Erämiesten toiminta alkoi hyvin vireänä. Alkuvuodet kuluivat paljolti maanvuokrausasioiden hoidossa. Mainittakoon, että jo edesmennyt Arvo J Kangasniemi toimi hyvin aktiivisesti seuraa perustettaessa ja etenkin innokkaana vuokrasopimusten tekijänä. 1982 hankittiin seuralle oma hirvien lahtauspaikka, joka oli Muurahaisen kylän pienviljelijäyhdistyksen vanha kuivaamorakennus. Rakennus peruskorjattiin ja lämpöeristettiin. Lisäksi hankittiin vesiliittymä sekä nahoitusvinssi nahkan laadun parantamiseksi.

1980 luvun alussa Aunesluoman varteen ilmestyi ensimmäiset valkohäntäpeurat. Laumassa oli aluksi kuusi – kahdeksan peuraa joka oli tiettävästi tuohon aikaan Kauhajoen ainoa lauma. Runsaslumisien talvien vuoksi aloitettiin peurojen talviruokinta. Ensimmäinen peuran kaatolupa Kauhajoella haettiin 1988. Samana vuonna ensimmäisen valohäntäpeuran kaatoi Arto Kohtamäki. Nykypäivinä peurat ovat levittyneet ympäri Kauhajokea.

1980-1990 luvun vaihteessa seuramme alueelle ilmestyi majavia Paholuoman varteen, Vakkurinkylän tasalle. Noista ajoista majavat ovat lisääntyneet siten, että ne ovat levittyneet Honkajoen raja-alueelta pohjoiseen kattaen koko Kauhajoen eteläisen osan. 2000-luvun vaihteessa majavat alkoivat tehdä tuhoja. Ensimmäiset luvat majavan metsästykseen haettiin 1990 luvun loppupuolella. Ensimmäinen majava Kauhajoella ammuttiin Paholuoman varresta kyseisenä vuonna.

Metsästysseuramme historian alkupäivistä metsästys on muuttunut merkittävästi.  Aluksi metsäkanalinnut olivat tärkein metsästysmuoto. Myös kettuja metsästettiin paljon. Hirviä oli aluksi vähän, mutta nyt metsästys on alueellamme keskittynyt pääasiassa hirvien metsästykseen. Hirvienkaatoluvat on moninkertaistuneet, samaten peurat ovat lisääntyneet roimasti. Myös suurpedot ovat ilmestyneet meidän alueellemme viime vuosina. Viime vuosina alueellamme on tehty havaintoja susista ja karhuista.

1990 luvun puolivälissä keskusteltiin oman metsästysmajan rakentamisesta. Niinpä 1997 Muurahaisluoman varteen rekennettiin seuralle metsästysmaja sekä saunatupa. Samalle piha-alueelle rakennettiin vuonna 2005 valmistunut lahtiliiveri, joka täyttää tämän päivä hygieniavaatimukset.

Lisäksi seuramme on historiansa aikana aktiivisesti toteuttanut riistahoitoa erilaisin tavoin, osallistunut hirvikoiratoimintaan, järjestänyt koiranäyttelyjä jne.

Metsästysseurallamme on ollut merkittävä osuus kylien ja ihmisten yhteishengen luojana. Tärkeintä metsästyksessä ei ole ollut saalis, vaan ystävien ja kavereiden tapaaminen. Ajatusten vaihtaminen nuotiolla, paistetun makkaran kera, ovat olleet ja on metsästyksen kohokohtia. Metsästysseuratoimintamme pitää myös yllä talkoohenkeä, joka on muuten käynyt yhteiskunnassamme vähiin.

Kautta historiamme metsästysseuramme ja maanomistajien suhteet ovat olleet hyvät ja kitkattomat. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa.